
Lumo voi hyvin, hieman on olo tukala välillä kun mittari näyttää 28 lämmintä, mutta edelleen se reippaasti liikkuu ulkona, ja muutenkin tuntuu ettei sitä mikään vaivaa. Vauvat jumppaa kovin aina kun kokeilee. Aikamoinen organisointi on tää koko paketti vaan, muksuille hoitajat, synnytysapu jne. kun kaikki ovat toki töissä, ja suurinosa vielä vuorotöissä. Mutta eiköhän me tästä selvitä :) Onneksi on monta kenelle soittaa!
Meillähän asuu kaikki isovanhemmat parin kilsan sisällä, eli tukiverkot on kunnossa, ja lisäksi vielä kaksi mun siskoakin asuu ihan lähettyvillä. Puhumattakaan, että kaikki kaveritkin on toki täällä. Hieman helpompaa, kuin edellisten Lumon pentujen aikaan, kun välimatkaa oli melkein 100kilsaa suuntaa.
Tänään ostin kaupasta jo jauhelihaa lihaliemeen, ja kermaviiliä ja piimää isot pinot. Maitohappobakteeri tilanne pitää tsekata, ja ehkä myös Royalin convalescence supportia tarvii käydä hakemassa. Sitä annoin viimeksi Lumolle ja hyvin lähti pentujen taival käyntiin. Huomenna tarttis tarkistaa kaikki välineet muutenkin varmaan kasaan, viimeksi ei taidettu tarvita mitään muutakuin pyyhkeitä ja puhdistusliinoja omille käsille, mutta eipä sitä koskaan tiedä. Ja kurja sit jos ei paniikkipäissään jotain just löydäkään. Pesukone on huristanut tänään kovin. Uudet karva-alustat tuli, ja ennenkun itse kerkesin niitä ihastelemaan, oli ne jo käytössä.
Huomenna ja sunnuntainakin on tulossa vielä pennunkyselijöitä käymään, ja äippäkoiraa katsomaan, ellei tässä nyt aleta tosi toimiin.Uskoisin ettei tässä nyt vielä pariin päivään ainakaan mitään tapahdu.
Otin tänään muistoksi itselle ja Lumon omalle ihmiselle Johannalle vähän videota Lumosta lenkillä, jotta nähdään mahan kokoa. Videollahan esiintyy myös Lumon äiti Vega, ja tytär Savu ensimmäisestä pentueesta. Savulla ei tukkaa juurikaan ole, ja Vegallakin kauniit pitkät karvat, muttei pohjavillaa ollenkaan. Lopussa hyvin näkee Rouvan asentee kuvaamiseen PLAA!
Tässä masussa oli 2.5vuotta sitten 8 pentua ja vuorokausia 59, olisko se tuossa jo vähän tippunut, 2 vrk myöhemmin ne olivat maailmassa.
Lumo ei jännitä, mutta joo... muo alkaa ehkä pikku hiljaa jännittämään. Eniten ehkä se, että ollaanko niin onnekkaita, että tälläkin kertaa menisi synnytyksessä kaikki hyvin. Edellisen synnytyksen muistiinpanot on jossain, ne tarttis etsiä. Ekasta ponnistuksesta meni alle puoli tuntia kun eka pentu oli maailmassa, ja tunnissa oli jo kaksi pentua tullut. Ei ehtinyt paljoa hermoilla. Silti kahdeksan pennun maailmaan tuloon meni aikaa 8 tuntia. Viimeiset ottivat vähän enemmän aikaa. Viimeksi synnyteltiin päiväsaikaan, nyt ei ole väliä. Tytöt toki nukkuu yöllä ja Jannekin on kotona, on aina hyvä juttu, mutta toki päivällä on itse virkeämpi. Lähimpään eläinsairaalaan, jossa on 24h päivystys ajaa puolessa tunnissa. Aika hienoa :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti