Pentula siirtyikin sitten tuonne työhuoneeseen 'vierashuoneesta'. Se on kuitenkin rauhallisempi huone, ja varmasti Lumolle tässä tilanteessa parempi. Meillä on kuitenkin muksujen vuoksi aina hässäkkää tässä, ja tuon huoneen saa helpommin eristettyä vähän sivuun. Jahka pennut alkavat liikkua ja pissailla lattioille ni vaihdetaan sitten tuohon toiseen huoneeseen, siellä kun on laatta lattia, ni sitä ei niin tarvitse varoa kun työhuoneen laminaattia. Nyt pentulaatikon alla on muovitettufrotee, jonka saa koneessa pestyä ja se kuivaakin nopsaan. Sen päälle korva-alusta ja vielä froteepyyhe, ni luulisi kelpaavan. Tuo froteepyyhe oli tuon karva-alustan päällä viimeksi ihan ehdoton, kun sen pystyy vaihtamaan niin nopsaan usempaan kertaan päivässä ja niitä menee koneeseen monta kerralla. Alkuun varsinkin kun tuolee vuotoa jne. ni kiva vaihtaa alusia vaikka vähän turhan usein, eivät ala helteessä haisemaan, ja on muutenkin parempi pentujen olla. Meidän pyyhkeet on kokoa melkein pentulaatikko, lyhyiden sivujen alle menee juuri päädyt ja sivuista jää 1cm vajaaksi. Ne saa tungettua ne laitojen alle, ni ei pennut möyri poimuihin, eikä Lumo saa mytättyä niitä myöskään.Synnytykseen pistän vaan monta kerrosta pyyhkeitä laatikoon, niitä on sitten hyvä kerroskerrokselta poistella ainakun alkavat olla sottasia.
Meillähän asuu kaikki isovanhemmat parin kilsan sisällä, eli tukiverkot on kunnossa, ja lisäksi vielä kaksi mun siskoakin asuu ihan lähettyvillä. Puhumattakaan, että kaikki kaveritkin on toki täällä. Hieman helpompaa, kuin edellisten Lumon pentujen aikaan, kun välimatkaa oli melkein 100kilsaa suuntaa.
Tänään ostin kaupasta jo jauhelihaa lihaliemeen, ja kermaviiliä ja piimää isot pinot. Maitohappobakteeri tilanne pitää tsekata, ja ehkä myös Royalin convalescence supportia tarvii käydä hakemassa. Sitä annoin viimeksi Lumolle ja hyvin lähti pentujen taival käyntiin. Huomenna tarttis tarkistaa kaikki välineet muutenkin varmaan kasaan, viimeksi ei taidettu tarvita mitään muutakuin pyyhkeitä ja puhdistusliinoja omille käsille, mutta eipä sitä koskaan tiedä. Ja kurja sit jos ei paniikkipäissään jotain just löydäkään. Pesukone on huristanut tänään kovin. Uudet karva-alustat tuli, ja ennenkun itse kerkesin niitä ihastelemaan, oli ne jo käytössä.
Huomenna ja sunnuntainakin on tulossa vielä pennunkyselijöitä käymään, ja äippäkoiraa katsomaan, ellei tässä nyt aleta tosi toimiin.Uskoisin ettei tässä nyt vielä pariin päivään ainakaan mitään tapahdu.
Otin tänään muistoksi itselle ja Lumon omalle ihmiselle Johannalle vähän videota Lumosta lenkillä, jotta nähdään mahan kokoa. Videollahan esiintyy myös Lumon äiti Vega, ja tytär Savu ensimmäisestä pentueesta. Savulla ei tukkaa juurikaan ole, ja Vegallakin kauniit pitkät karvat, muttei pohjavillaa ollenkaan. Lopussa hyvin näkee Rouvan asentee kuvaamiseen PLAA!
Tässä masussa oli 2.5vuotta sitten 8 pentua ja vuorokausia 59, olisko se tuossa jo vähän tippunut, 2 vrk myöhemmin ne olivat maailmassa.
Lumo ei jännitä, mutta joo... muo alkaa ehkä pikku hiljaa jännittämään. Eniten ehkä se, että ollaanko niin onnekkaita, että tälläkin kertaa menisi synnytyksessä kaikki hyvin. Edellisen synnytyksen muistiinpanot on jossain, ne tarttis etsiä. Ekasta ponnistuksesta meni alle puoli tuntia kun eka pentu oli maailmassa, ja tunnissa oli jo kaksi pentua tullut. Ei ehtinyt paljoa hermoilla. Silti kahdeksan pennun maailmaan tuloon meni aikaa 8 tuntia. Viimeiset ottivat vähän enemmän aikaa. Viimeksi synnyteltiin päiväsaikaan, nyt ei ole väliä. Tytöt toki nukkuu yöllä ja Jannekin on kotona, on aina hyvä juttu, mutta toki päivällä on itse virkeämpi. Lähimpään eläinsairaalaan, jossa on 24h päivystys ajaa puolessa tunnissa. Aika hienoa :)
